Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ostovoimakatsauksen mukaan kaikkien ikäluokkien reaalitulot ovat kasvaneet, mutta kasvu on painottunut erityisesti vanhimpiin ikäluokkiin.

Ikäluokkien välinen ero ei välttämättä johdu STTK:n mukaan vain palkkojen kasvusta, vaan taustalla voivat olla myös työllisyyden paraneminen ja eläkkeellesiirtymisiän kasvu.

Erityisen huolestuttavana STTK pitää 25-34-vuotiaiden tilannetta, koska ikäluokan palkkatulot ovat reaalisesti lähes samalla tasolla kuin vuonna 2010.

– Tilanne on erkaantunut myös ikäluokan sisällä. Koronan jälkeen ikäluokan naisten tulot ovat nousseet, mikä kertoo erityisesti naisvaltaisen sotealan onnistuneista palkkaneuvotteluista. Ikäluokan miesten palkat ovat tippuneet lähes 2 500 euroa vuodessa matalammaksi kuin ennen koronaa, Sirviö kertoo.

Sirviön mukaan yksi ilmiön selitys voi olla sukupuolten välille muodostunut työttömyyskuilu. Miesten työttömyys on noussut noin kaksi prosenttiyksikköä naisten työttömyyttä korkeammaksi.

– Suomessa toistellaan, että tuloerot eivät ole kasvaneet. Vertailu kuitenkin osoittaa, että nuorten ikäluokkien tuloerot ovat kasvaneet erityisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Nuorten tulot eivät ole toipuneet edes finanssikriisistä ja samalla ne jakautuvat eriarvoisemmin, Sirviö toteaa.

STTK:N mukaan nuorten aseman parantaminen vaatii aktiivista politiikkaa. STTK:n mukaan nuorten heikon tulokehityksen pitkittyminen nakertaisi paitsi nuorten tulevaisuudenuskoa myös mahdollisuuksia kartuttaa varallisuutta, hankkia oma asunto ja perustaa perhettä.

– Nuorisotakuu on uudistettava siten, että nuorille taattaisiin aidosti pääsy työhön tai koulutukseen. Tutkintojen laatuun ja työllistävyyteen olisi panostettava ja työttömyysjaksojen tueksi suojaosat olisi palautettava, Sirviö listaa politiikkatoimia.

STTK:n mukaan myös korkeakoulujen aloituspaikkoja täytyy lisätä.